Monille kesä on keilailusta kokonaan taukoa. Keilahallit ovat osan kesästa kiinni ja lyhyemmillä aukioloajoilla kesäajan. Jotkut lomailevat täysin, toiset pitävät esimerkiksi peruskuntokauden. Ja kyllä jotkut myös keilaavat kesällä. Olen aina ollut vähän arka pitämään kesätaukoa, en oikein ole malttanut. Kuitenkin tämä kesä oli keilailullisesti aivan erilainen. Yleensä olen kesällä treenaillut tekniikkaa ja vähän heitellyt kesäkisoja. Tänä kesänä kiersin ulkomailla pelaamassa.
Kesäkuussa SM-kisoijen jälkeen pidin kolmen viikon tauon lajiharjoittelusta. Ensimmäinen viikko oli lepoa, jolloin tein vain kevyttä liikuntaa. Kahdella seuraavalla viikolla aloin treenata fysiikkaa ja pidin lyhyehkön peruskuntokauden, yhteensä noin kolme viikkoa, vähän taisi venyä neljänteenkin. Tein salilla voimatreeniä, peruskestävyyttä lenkkeilemällä ja näiden lisäksi lihashuolto- ja liikkuvuustreenejä. Kolmen viikon jälkeen rataharjoitukset tulivat takaisin mukaan ohjelmaan ja fysiikan osuutta hieman kevensin. Heinäkuun alkuun asti lähinnä harjoittelin. Siitä alkoi sitten kahden kuukauden mittainen kilpailuputki. Kaikki kisat eivät olleet ihan peräkkäin, joten ehdin reissujen välillä olla viikon tai kaksi Suomessa. Koskaan aiemmin en kuitenkaan ollut reissannut näin paljon lyhyen ajan sisällä.
Facebookiin jo hieman kirjoittelinkin yhteenvetoa menneistä kisoista ja joistakin olen blogitekstejäkin kirjoittanut. Käyn nyt kuitenkin vielä tässä läpi lyhyesti kaikki reissut ja hieman pidemmin viimeisimmät. Ensimmäinen reissu heinäkuun alussa sisälsi lähes extreme-keilailua määrällisesti. Ainakin kokeilin rajojani ja rikoin niitä. Oli hienoa huomata, että pystyin keilaamaan paljon sarjoja lyhyessä ajassa. Selviydyin finaaliin ja finaalissa kolmanteen vaiheeseen asti. Seuraavana tulivatkin jo World Gamesit, niistä ja Madridin matkasta löytyy omat postaukset. WG oli hieno kokemus niin matkailullisesti kuin keilailullisesti. Jälkikäteen hienointa on ehkä se, että pääsi todella haastamaan maailman huippuja, sekä se, että muutama päivä sitten WG:n nettisivuilla julkaistiin osallistuneiden keilaajien kokemuksia ja minun kommenttini oli valittu! Tästä Linkinstä voitte lukea kommenttini.
Loput reissut olivatkin sitten elokuun puolella. Estonian Openiin Tallinnaan lähtö oli tiukoilla, mutta lopulta pääsin kuitenkin tekemäään pikareissun sinne. Lauantaiaamuna 12.8. lähdettiin 10.30 laivalla Helsingistä Tallinnaan. Kaksi peliä, joista toisella niukasti finaalitulos. Rataolosuhde oli hankala ja tulostaso jäi todella alhaiseksi. Finaalissa ensimmäinen vaihe oli edelleen melko hankalaa, mutta toisessa vaiheessa ja ensimmäisessä matsissa radat ”aukesivat” ja keilasinkin mielestäni ihan hyvin. Toiseen matsiin tuli radanhoito ja aloitettiin taas fressiltä. Huomasin että ”puhtaat” tai ”fressit” eli juuri öljytyt radat olivat minulle tässä kisassa hankalimmat, oli vaikea löytää peli-ideaa, johon olisin luottanut ja saanut hyvin kaatoja. Sunnuntai-iltana laivalla takaisin Suomeen.
Elokuun loppupuolella matkustin Sannan ja hänen vanhempiensa mukana Ruotsiin keilaamaan uutta Lucky Larsen Masters -nimistä maailman kiertueen kilpailua. Menimme laivalla Tukholmaan ja sieltä ajoimme autolla Malmöön, jossa kilpailu järjestettiin. Hienoa, että Ruotsiin on saatu oma Euroopan ja maailman kiertueen kilpailu, kun sellaista ei ole aiemmin ollut, vaikka Ruotsissa onkin paljon keilaajia. Täälläkin rataolosuhde oli vaikea, mutta mielestäni varsin onnistunut, koska alle 1300 tulos riitti finaaliin. Malmössä piti pelata tarkkaa ja yksinkertaista peliä. Onnistuin karsinnassa kolmannella yrityksellä ja sain finaalituloksen. Finaalin ensimmäisessä vaiheessa en kuitenkaan enää onnistunut, ja tämä epäonnistuminen ottikin koville. Vaikka olin todella iloinen finaaliin pääsystä, olisin halunnut keilata finaalissa paremmin. Kuitenkin oli hienoa keilata maailman huippujen joukossa!
Kaiken kaikkiaan kahden kuukauden saldo on: Madrid Challenge, finaalivaihe kolme sijoitus 19 (ensimmäinen EBT finaali). World Games single 19/32 ja parikisa välierät eli sijoitus kahdeksan parhaan joukossa. Estonia Open finaalivaihe 4, sijoitus 11. Lucky Larsen Masters, finaalivaihe 1, sijoitus 38 (ensimmäinen WBT finaali) ja viimeisimpänä Odense International sijoitus 28, kun 24 parasta pääsi finaaliin. Kaikkien kilpailujen olosuhteet ovat olleet medium-kelejä Madrid 41, WG 41, Estonian Open 41, Lucky Larsen 38 ja Odense 40. Ihan hyvä, sillä marraskuun MM-kilpailujen olosuhde tulee olemaan myös medium.
Keilaaminen kesällä on tuntunut vaihtelevalta, välillä luottamus tekemiseen on tosi korkealla, välillä taas tuntuu, että eihän tästä tule yhtään mitään. Vaikka matkustaminen välillä tuntuu raskaalta, niin silti pidän siitä. Kuitenkin Tanskassa huomasin, että välillä päässä vaan surisi, eikä siellä liikkunut mitään olennaista. Joskus matkustaminen vaan vie voimat. Tämän viikon olen yrittänyt rauhoittua, rentoutua ja tehdä muita töitä. Ensi viikolla on taas aika palata harjoittelun pariin ja kääntää hiljalleen katseet kohti marraskuuta ja Vegasia!
